%402x.svg)
Miksi suomalaiset B2B-brändit eivät loista kansainvälisesti?
Suomalaiset B2B-yritykset ovat monella mittarilla teknologisesti edistyneitä ja tuotteiltaan laadukkaita. Silti niiden brändit jäävät usein kansainvälisillä markkinoilla näkymättömäksi. Miksi näin on? Tietotulva-podcastin jaksossa Riku Vassinen pureutuu tähän kysymykseen ja tarjoaa suoria näkemyksiä suomalaisen B2B-brändäyksen tilasta.
Pieni markkina, vähäinen kilpailu ja siitä seuraava laiskuus
Yksi merkittävä haaste suomalaisille B2B-brändeille on kotimarkkinan koko. Suomi on pieni ja kaukainen markkina, jossa kilpailu on usein vähäistä. Tämä johtaa helposti siihen, että yritykset eivät ole tottuneet brändilliseen erottumiseen tai sen vaatimaan luovuuteen.
Kun kilpailua ei ole, ei synny myöskään kulttuuria, jossa brändin rakentamiseen panostetaan systemaattisesti. "Meillä ei ole voittamisen kulttuuria", Vassinen kiteyttää. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun yritys pyrkii ulkomaille. Ilman selkeää ja erottuvaa brändiä, kilpailu globaaleilla markkinoilla on armotonta.
Vahvaa teknologiaa, heikkoa tarinankerrontaa
Vaikka Suomessa on paljon kansainvälisesti menestyviä yrityksiä, niiden markkinointi ja brändi jäävät usein insinöörimäiseksi. Yrityksissä ajatellaan helposti, että tuote puhuu puolestaan, eikä ymmärretä, että ostopäätöksiin vaikuttavat tunteet ja tarinat, ei pelkkä tekninen ylivertaisuus.Suomalaiset ovat Vassisen mukaan rationaalisia ja varovaisia viestijöitä, mikä näkyy siinä, että brändi nähdään usein vain logona ja väripaletilla, ei strategisena työkaluna. Tämä ajattelutapa tekee brändin kehittämisestä epäjohdonmukaista ja henkilöriippuvaista. Kun markkinointijohtaja vaihtuu, myös brändi-identiteetti saattaa mennä uusiksi.
Osaamista kyllä on – mutta se ei näy ulospäin
Vassinen nostaa esiin, että Suomessa on paljon lupaavia brändejä, joista ei kuitenkaan puhuta. Syynä ei ole osaamisen puute, vaan rohkeuden ja näkyvyyden puute. Oura, Supercell tai WTF-rakennusliimat ovat esimerkkejä suomalaisista brändeistä, jotka ovat onnistuneet kansainvälisesti, koska ne ovat uskaltaneet olla erilaisia.
Liian usein suomalaiset B2B-yritykset tyytyvät verkkosivuihin, jotka näyttävät 90-luvulta, vaikka yrityksen kasvu ja potentiaali olisivat kansainvälisellä tasolla. Brändi ei ole pelkkä kuorrutus, vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin, kun halutaan erottua ja kasvaa.
Mitä suomalaiset B2B-yritykset voisivat oppia?
Brändityön ei tarvitse olla räikeää tai ylisanoihin nojaavaa. Vassisen mukaan tärkeintä on löytää oma näkökulma, ymmärtää kilpailukenttä ja kiteyttää viesti yksinkertaisesti mutta kiinnostavasti. Hyvä brändi on johdonmukainen, herättää tunteita ja saa ihmiset uskomaan siihen.Erityisesti B2B-markkinoinnissa tämä tarkoittaa sitä, että luovuuden ja bisnestavoitteiden ei pidä olla ristiriidassa. Päinvastoin, fiksu ja oivaltava markkinointi voi nostaa koko yrityksen seuraavalle tasolle. Se ei vaadi suurta budjettia, mutta se vaatii ajattelua, kunnianhimoa ja halua tehdä toisin.
Suomalaisten B2B-brändien pitää näyttää koko potentiaalinsa
Suomi ei kärsi osaamisen tai tuotteiden laadun puutteesta, vaan rohkeuden ja tarinankerronnan vajauksesta. Jos suomalaiset B2B-yritykset haluavat erottua kansainvälisesti, niiden on alettava panostaa brändiin strategisesti, ei logona, vaan johtamisen välineenä.
Markkinoinnin tehtävä ei ole pelkästään tukea myyntiä, vaan rakentaa yrityksen asemaa maailmalla. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Brändi, johon uskotaan niin sisäisesti kuin ulkoisesti, on yksi vahvimmista kilpailueduista, mitä yrityksellä voi olla.
