Miten yrityspodcastista tehdään ilmiö? – Case Raastepöytä // Sari Venäläinen & AdvanceB2B

Mikä Raastepöytä on, ja miksi se toimi?
‍

• 16 jaksoa video-podcastia keväällä 2025: formaatti, asiantuntijavieraat ja aiheet suunniteltiin tarkasti etukäteen.
• Selkeä positiointi: eroon harmaasta B2B:stä, tavoitteena viihteellisempi, kunnianhimoinen sisältö, joka puhuttelee päättäjiä.
• Kohderyhmän ymmärrys: Sarin hypoteesi oli, että C-tason yleisö kuluttaa yhä enemmän laadukasta long form -sisältöä, data tuki tätä olettamaa.

‍

Numerot yllättivät
‍

• YouTube vs. Spotify: YouTube keräsi reilusti yli 50 000 katselua, kun Spotify jäi noin 5 500 kuunteluun.
• Kuuntelu-/katselutunnit: yhteensä reilut 10 000 tuntia.
• Johtopäätös: YouTube skaalasi löydettävyyden, Spotify toi tasaisen, sitoutuneen yleisön.

‍

Mitä tehtiin eri tavalla?
‍

• Benchmarkkaus viihdepodcasteista: haettiin viihdemaailmasta opit klippien rytmiin, thumbnail-ajatteluun ja “hookkeihin”.
• Vieraskattaus ja profiilit: laadittiin etukäteen “ideal guest profile” ja vieraiden long list – tämä nosti rimaa ja signaaloi laatua myös vieraille. Suurin osa pyydetyistä vieraista päätyi studioon asti. Vieraina mm. Linda Liukas, Saku Tuominen ja Lauri Kaivoluoto.
• Monikanajakelun malli: Pitkät jaksot Spotifyyn ja YouTubeen. Videoklipit TikTokiin ja Instagramiin. LinkedIniin kuvapostauksia ja ajatustenvaihtoa vieraiden kanssa. Verkkosivuille blogipostauksia ja videoiden upotteita.

‍

Rehelliset kehityskohteet

‍Sari tekisi nämä kaksi asiaa paremmin ensi kerralla:

1. Maksettu promootio varhaisessa vaiheessa (aloita vaikka YouTube-kampanjoilla, 200 €/jakso -tasolla voit saada merkittävää lisänäkyvyyttä).‍
2. Klipit “shorts-ajattelulla”: 15–30 sek “koukut”, vähemmän mekaanista leikkausta, enemmän tarinaa ja yllätyksiä.
3. Vältä loppuplansseja, jotka katkaisevat retention.
4. Pidä brändi esillä “always-on”-tyyliin (esim. kevyt alaotsikko), älä käytä raskasta logo-introa.

‍

Miksi YouTube voitti?
‍

• Syynä on algoritminen löydettävyys: jos jakso tai klippi lähtee elämään, uusi yleisö löytää sen nopeasti.
• Spotify taas rakentaa parasosiaalista suhdetta: se luo tasaisen, uskollisen kuuntelijapohjan, joka pitää “sydänkäyrän” elossa myös julkaisujen välillä ja niiden loputtua.

‍

Loppuun vielä 7 käytännön oppia B2B-podin tekijälle

1. Määritä kategoria ja kilpailukenttä: mihin et halua kuulua, mihin pyrit?
2. Rakenna vierasstrategia: “ideal guest profile” + rohkea long list heti alusta.
3. Suunnittele monikanvajakelun runko: jaksot, klipit, blogi, uutiskirje, muu some.
4. Käynnistä maksettu jakelu ajoissa: (YouTube ensin, sitten kanavakohtaiset kokeilut).
5. Leikkaa klipit natiiviksi: 15–30 s, yksi väite/yllätys/hook +kevyt brändinäkyvyys.
6. Optimoi retentiota: ei raskaita introja tai loppuplansseja, thumbnail ja otsikko ratkaisevat.
7. Hyödynnä katalogi uudelleen: nosta vanhoja jaksoja teemoittain.

Raastepöytä todisti, että kunnianhimoisesti tuotettu B2B-podcast voi tavoittaa päättäjät, kasvattaa brändiä ja synnyttää keskustelua; kun konsepti, jakelu ja some ovat linjassa keskenään.

‍

PS. Haluatko käynnistää oman yrityspodcastin? Me autamme konseptista jakeluun ja varmistamme, että sisältö myös löytää yleisönsä. Ota tästä yhteyttä!