%402x.svg)
Nykyisin podcastit ovat suurelta osin ammattimaista tai vähintään pitkälle mietittyä harrastustoimintaa, eivätkä ne enää kärsi samoista ongelmista kuin ennen. Koska podcastit jakautuvat eri alalajeihin, niitä tulisi vertailla alalajin sisällä keskenään, eikä ristiin. Eihän tietokirjojakaan vertailla romaaneihin.
Käydään seuraavaksi läpi hieman podcastien alaformaatteja, jotta osaamme helpommin valita itsellemme sopivan ja etsiä osuvia esikuvia tuotannollemme.
Soolo show
Mikrofoni ja sinä, kahden kesken. Tässä formaatissa pääset ääneen juuri sen verran, kuin itse tahdot. Sooloformaatti sopii erityisesti henkilökohtaisten kokemusten läpikäymiseen, erilaisten audioesseiden toteuttamiseen ja vaikkapa päivittäiseen ajankohtais-podcastaamiseen. Tämä formaatti on helppo toteuttaa, joskin se vaatii sinulta kykyä kannatella koko ohjelmaa ja kuljettaa kuulija haluttuun päämäärään.
Esimerkki Krashin tuottamasta soolo-ohjelmasta on esimerkiksi Podimolle tuottamamme Rakkaudella Karita. Tässä sarjassa Karita Tykkä käsittelee rentouttavalla, jopa kylpylämäisellä tyylillä eri elämän osa-alueita, reflektoi omia kokemuksiaan ja antaa vinkkejä kuulijoille.
Co-hostattu show
Yhteishostattu ohjelma tuo mieleen radion aamuohjelmat. Samat ihmiset juttelevat studiossa erilaisista aiheista, käyttäen tehokeinona heidän välistä dynamiikkaansa. Dialogi on monesti lennokkaampaa, kuin esimerkiksi soolo-ohjelma, sillä siinä innostutaan ja reagoidaan toisten juttuihin. Naurukohtaukset sallittu.
Tästä formaatista toimii esimerkkinä Podimolle tuottamamme Äititreffit, jossa 3 hostia Sara Vanninen, Kaisa Turunen ja Janni Keituri keskustelevat äitiydestä.
Haastattelupodi
Haastatteluformaatissa studioon kutsutaan aina joku mielenkiintoinen vieras jututettavaksi. Host johdattelee jakson kulkua ja vieras tarjoaa vastauksia kysymyksiin. Tässä formaatissa host voi olla joko puolueeton toimittaja, tai vahva kommentaattori ja keskustelija.
Esimerkki tuottamastamme haastattelupodista on Frontlinersin Myyntiradio. Myyntiradiossa Jussi Rissanen jututtaa huippumyyjiä, myynnin valmentajia, sekä muita myynnillisiä mestareita.
Paneelikeskustelu
Paneelikeskusteluun osallistuu useampi henkilö puimaan jotakin valittua aihetta. Paneelissa on usein vähintään yksi host tai moderaattori, loput vieraat ovat asiantuntijoita ja kommentaattoreita.
Paneelikeskustelu on hyvä tapa saada monta erilaista näkökulmaa samaan kysymykseen. Esimerkki tuottamastamme paneelikeskusteluohjelmasta on Sijoitusovi-podcast, jossa Anna Perho haastattelee asiantuntijoita asuntosijoittamiseen liittyen.
Dokumentaari
Tässä formaatissa perehdytään syvällisesti valittuun aiheeseen ja pyritään luomaan kuulijalle laaja kokonaiskuva valitusta aihepiiristä. Dokumentaareja on monen tasoisia, aina simppelistä audioesseestä tutkivaan journalistiseen työhön asti. Ne voivat sisältää haastatteluja, äänitteitä kentältä ja muita inserttejä.
Esimerkki tuotannostamme, joka on lähimpänä dokumentaaria on audioesseesarja Kiinakatsaus, jossa pureudutaan kiinalaisen politiikan tuoreimpiin ilmiöihin.
Fiktio
Fiktio-podcast on audionatiivia kaunokirjallisuutta. Podcast on erinomainen matalan kynnyksen väylä kokeilla omia siipiä tarinankertojana ja jakaa mielikuvituksen tuotteita massoille. Jos kustannussopimus omalle romaanille uupuu, tai aikaa 500-sivuisen eepoksen kirjoittamiseen ei ole, voi podcast toimia hyvänä korvikkeena. Bonuksena tarinankerronnan tueksi on mahdollista luoda kattava ja moniulotteinen äänimaailma.
Esimerkki Krashin tuottamasta fiktiosta on Kauniita Unia -sarja, jonka useimmat jaksot ovat lyhyitä fiktiivisiä tarinoita. Se on kerännyt ilman juuri minkäänlaista systemaattista markkinointia yli 130 000 kuuntelua.
Krash Oy toivottaa sinulle nautinnollisia hetkiä podcastaamisen parissa. Jos tarvitset tuotantotukea, suunnitteluapua tai kokonaisen produktion “avaimet käteen” -periaatteella, niin älä epäröi ottaa meihin yhteyttä!
