Tämän takia podcastisi ei ole suosittu

Tässä blogissa on listattuna 4 keskeistä syytä sille, miksi podcastisi ei välttämättä ole niin suosittu, kuin tahtoisit sen olevan. Listatut asiat eivät ole hierarkkisessa järjestyksessä. 

Blogin tavoitteena on myös herättää pohtimaan sitä, että kuinka suosittu podcastisi ylipäätään pitäisi olla, jotta sen tekemiseen panostaminen on perusteltua. 

1. Liian vähän impressioita ja jakoja

Mikään alusta ei ole täydellinen ihmisten ja sisällön kohtauttamisessa, joten podcastia pitää markkinoida ja ihmisiä täytyy ohjata sen pariin. Somevaikuttajilla, mediataloilla ja muilla suuria yleisöitä tavoittavilla on tähän luonnollisesti ohituskaista. 

Esim. Spotify mittaa podcastisi impressioita, eli sitä, kuinka moni on nähnyt podcastisi alustalla. Jos impressioluku on hyvin pieni (niinkuin se lähes aina aluksi on), ei kannata myöskään huolestua, jos kuulijaluvut ovat pieniä. 

Myös ulkoisia impressioita kannattaa mitata, eli kuinka moni näki podcastiasi käsittelevän somepostauksen, tai avasi uutiskirjeesi jne. Näiden kokonaisimpressioiden pohjalta voit alkaa arvioimaan sitä, kuinka moni tuotantoosi törmänneistä päätyy sen kuuntelijaksi. 

Podcastaamisessa, kuten muissakin asioissa, näkyvyys on ostettavissa. Etenkin uusien B2B -podien julkistuksissa maksettu mainonta ja vaikuttajayhteistyöt ovat erittäin suositeltavia. 

Muista pyytää ihmisiä seuraamaan ja jakamaan sarjaasi. Ihminen toimii pyydettäessä ja on tärkeää kehottaa kuulijaa tekemään pieniä, sarjan tunnettuutta lisääviä toimenpiteitä. Jos yleisö pitää sarjastasi, jakavat he sitä mielellään. 

Liian monesti sisällön tekemiseen käytetään paljon aikaa ja resursseja, mutta levittäminen jää vähälle huomiolle. Hyvä nyrkkisääntö on, että etenkin uusien sarjojen kohdalla käytä 50% ajasta ja budjetista itse tuotannon tekemiseen ja toinen puolikas sen levittämiseen. 

‍

2.Sisällön laatu ei täytä yleisön kriteereitä

Kun porukka on saatu linjoille, on kyse enää pelkästään sisällön laadusta. Toisin sanoen, onko podcastisi miellyttävää kuunneltavaa ja tarjoaako se kuulijalle sitä, mitä hän kaipaa. 

Sisällön laatua voi arvioida mm. Seuraavin keinoin: 

1. Retentio, eli pito
   ‍Kauanko keskimääräinen kuulija kuuntelee jaksoa? Hyvä nyrkkisääntö alle 1h jaksoissa on pyrkiä pitämään 70 - 80% kuulijoista linjoilla viimeiselle neljännekselle asti. 
2. Jaksoista saatu palaute
   Mitä ihmiset sanovat jaksoistasi ja tuottavatko ne ylipäänsä orgaanista palautetta? 
3. Jaetaanko jaksojasi?
   Podcastit ovat henkilökohtainen media ja jokaisesta jaosta ei kerry datajälkeä, mutta esim. Spotifyn analytiikkatyökalut tarjoavat ikkunan siihen, mistä lähteistä yleisösi saapuu paikalle. Ideaalitilanteessa jaksojasi jaetaan laajasti esim. Instagram -tarinoissa ja WhatsApp -ryhmissä.

‍

3. Virhearvio kohderyhmän koosta

Kuinka suuri sinun varsinainen kohdeyleisösi on? Hyvä vastaus tähän kysymykseen ei ole “kaikki Suomea ymmärtävät Spotify-käyttäjät”, vaan etenkin alussa sinun tulee kyetä rajaamaan tarkasti se joukko, joka saattaisi ensimmäisenä olla innostunut sarjastasi. 

Kohderyhmillä on rajansa: Voit tehdä  varsin suositun ja relevantin podcastin esimerkiksi jousiammunnasta tai verosuunnittelusta, mutta ei kannata odottaa sen nousevan listoilla ykköseksi. 

Jos haluat tavoitella massayleisöitä, täytyy sinun podcastisi käsitellä montaa ihmistä kiinnostavia aiheita. Yleensä listojen kärjestä löytyy true crimea, julkkis/vaikuttaja vetoisia keskusteluohjelmia, urheiluohjelmia ja ajankohtaisia asiaohjelmia. 

On tärkeää tiedostaa oma kategoriansa ja ymmärtää kilpailijakenttää. Jos teet podcastia vaikkapa Yhdysvaltain presidentinvaaleista, kannattaa olla perillä muista aiheitta käsittelevistä podeista ja pohtia, mitä uniikkia / arvokasta minä voin lisätä tähän keskusteluun ja miten saan ihmiset kuuntelemaan juuri minua. 

‍

4. Säännöllisyyden ja jatkuvuuden puute

Uusien sarjojen ajaminen markkinaan ja osaksi kuuntelijoiden mediarutiinia vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Menestystä tulee harvoin yhdessä yössä. 

Sarjan jatkuvuus ja tekemisen pitkäjänteisyys ovat yleisölle merkki sitoutuneisuudesta ja asiaan vihkiytyneisyydestä. Julkaisufrekvenssin ei tarvitse olla viikottainen, kunhan tavaraa tulee ulos tasaiseen tahtiin. 

Osalla ihmisistä on taipumusta suhtautua uusiin asioihin skeptisesti, sama koskee myös podcasteja. Yleinen tuttuus auttaa tässäkin, eli suurten mediabrändien alla operoivilla ja yleisesti tunnetuilla nimillä on ohituskaista. Tämä ei missään nimessä tarkoita, etteikö täysin tuntematon tyyppi voisi tehdä erittäin suosittua podia lyhyessäkin ajassa (esim. Allekirjoittaneen äänittämiä iltasatuja on striimattu 144 000 kertaa ilman markkinointibudjettia tai julkkisvieraita).

Kun korjaat nämä 4 asiaa omassa poditekemisessäsi, tulet taatusti pärjäämään. On tärkeää muistaa, että tekemällä oppii, ja Myyntiradion Jussi Rissasta siteeraten, “vain lähdöt ratkaisee”. Ala siis tekemään ensiksi ja optimoi vasta myöhemmin. 

Muista myös, että jokaisen podin ei tarvitse olla Spotify top 1 -tuote, vaan riittää, että sinulle relevantti kohdeyleisö arvostaa produktiota ja saa siitä jotain irti, mitattiin yleisön koko sitten sadoissa, tuhansissa, tai miljoonissa.

‍